Hyvän mielen sopimukset
Perhejuristi Katariina Kuusiluoma kertoo, mitä elämän tärkeimmät sopimukset pitävät sisällään.
Sopimusten tehtävänä on tuottaa meille pelisäännöt erilaisiin elämäntilanteisiin. Pelisäännöt ovat keskeisessä roolissa, jotta ihminen voi tuntea psykologista turvallisuutta esimerkiksi parisuhteessa. Puhuttaessa ihmisistä — ystävyydestä, parisuhteista, perhesiteistä — ei voi olla puhumatta luottamuksesta. Ihmisten välinen toiminta vaatii luonnollisesti luottamusta. Se on tärkeä tunne ja arvioimme luottamusta aina uudestaan eri tilanteissa. Pelkkä tunne luottamuksesta ei kuitenkaan riitä. Ihmisten välinen toimintaa vaatii sopimista ja siksi meillä on lait ja normit, jonka puitteissa voimme sopia osan asioista itse tai vaihtoehtoisesti jättäytyä lainsäätäjän näkemysten varaan, joista osa istuu huonosti tämän päivän yhteiskuntaan ja vaikkapa perhekäsitykseen.
Myös ihmisten reiluuden ja oikeudenmukaisuuden kokemukset vaihtelevat kaikesta luottamuksesta huolimatta, ja jos yhteisiä asioita ei saada oikeaan juridiseen muotoon, kaikki keskinäiset ja luottamukseen pohjautuvat puheet voivat menettää merkityksensä. Siksi on tärkeää, että asioista sovitaan yhdessä, ja yleensä on hyvä tulla juristin luokse varmistamaan, että sovitut asiat tehdään juridisesti oikein.
Elämän tärkeimmät sopimukset riippuvat jokaisen henkilökohtaisesta tilanteesta. Oletko yksineläjä vai sinkku, lapsellinen vai lapseton, avioliitossa vai avoliitossa? Ehkä olet jopa avoimessa suhteessa? Meidän jokaisen tärkeimpien asiakirjojen salkusta olisi kuitenkin hyvä löytyä sellaiset asiakirjat, kuten edunvalvontavaltakirja, testamentti, hoitotahto ja hoivatahto, ehkä myös hautaustahto. Avopuolisoiden kesken olisi hyvä sopia asioista avoliiton ajalle sekä avoliiton päättymisen varalta eli tehdä niin sanottu avoliittosopimus tai avoehto. Aviopuolisoiden kohdalla avioehto — tämä klassinen esimerkki tunnekuohuja herättävästä asiakirjasta — on äärimmäisen hyvä ja usein väärin ymmärretty asiakirja. Avioehdossa sovitaan siitä, kuinka puolisot haluavat jakaa omaisuutensa, kun avioliitto päättyy joko avioeroon tai puolison kuolemaan, jos lainsäätäjän tahto siitä, että aivan koko omaisuus menee puoliksi ei istu aviopuolisoiden omaan tahtotilaan.
Edunvalvontavaltakirja luo henkistä turvallisuutta kahteen suuntaan. Tällä asiakirjalla voit ensinnäkin varmistaa, että lähelläsi on ihmisiä, jotka kannattelevat sinua ja hoitavat asioitasi sekä päättävät puolestasi toivomallasi tavalla, jos sairastut, joudut onnettomuuteen tai tapaturmaan taikka mielenterveytesi järkkyy ja menetät itsenäisen toimintakykysi. Edunvalvontavaltakirjan tekemällä myös läheiset, esimerkiksi puoliso, lapset, sisarukset, vanhemmat, ystävät voivat huokaista helpotuksesta, että oman läheisen asiat saadaan hoidettua mahdollisimman helpolla tavalla, jos hänen toimintakykynsä heikkenisi esimerkiksi onnettomuuden, sairauden tai vanhuuden heikkouden takia.
Edunvalvontavaltakirjan tekeminen on rakkauden teko, jolla me kukin kannamme vastuuta itsestämme ja helpotamme muiden elämää, jos tarvitsemme toisten apua asioidemme hoitamisessa. Edunvalvontavaltakirja on virallinen lupa auttaa. Sillä asiat hoituvat nopeammin, vähemmällä byrokratialla ja myös edullisemmin. Jokin asiakirja voi olla on tärkeä asiakirja siitäkin syystä, että se säästää rahaa. Läheisten näkökulmasta se säästää myös hermoja, aikaa ja paperityötä. Usein törmään kuitenkin siihen, että ihmiset sanovat, ettei sen tekeminen ole vielä ajankohtaista, jolloin mieleni tekee kysyä, että mistä sinä tiedät sen. Sairastuminen, onnettomuus tai tapaturma kun eivät tule kello kaulassa, ja siksi tämä asiakirja ei ole vain ikäihmisten ja muistisairausdiagnoosin saaneiden asiakirja vaan kaikkien 18 vuotta täyttäneiden asiakirja.
Kun puhutaan hoito- ja hoivatahdosta, tulet näissä asiakirjoissa kertoneeksi muille, millaista hoitoa ja hoivaa juuri sinä haluaisit sitten, kun toiminta- ja ilmaisukykysi ei ole enää niin hyvä. Sekin on hyvän tekemistä niin itsellesi kuin muille. Jopa läheisten voi olla hyvin vaikea tietää, mistä toinen tykkää, jos sitä ei pysty ilmaisemaan. Puoliso voi tuntea sinut hyvin, mutta lapset tai muut läheiset eivät läheskään aina tunne. Usein puhutaan siitä, että halutaan toiselle hyvää ja halutaan, että toinen voi hyvin, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, jos ei edes tiedetä, mistä toinen pitää ja mikä on hänelle tärkeää ihan vain arjessa.
Hoitotahto on ehkä hoivatahtoa tunnetumpi jo siitä syystä, että meillä on kulkenut lompakossa jo vuosikaudet keltainen elinsiirtokortti. Samoin olemme saattaneet ilmaista tahtomme lääketieteelliseen hoitoon liittyen esimerkiksi, saako meitä elvyttää ja saako elintoimintoja pitää keinotekoisesti yllä. Mutta mikä on hoivaa? Hoivan pieniä suuria asioita ovat kahvi maidolla vai mustana, lemmikit, virkistäytyminen, ulkonäkö, asuinympäristö ja monet muut tavallisen arjen ja elämän asiat. Sinne kuuluvat jopa seksuaalisuus ja uskonto. Hoivatahdossa voi siis ottaa kantaa todella merkityksellisiin asioihin jokaisen arjessa. Ihmisen toimintakyky heikkenee usein vähitellen eli emme elä vain ääripäissä täysin toimintakykyisinä ja täysin toimintakyvyttöminä, joten monella arjen tavalla tai rutiinilla voi olla merkitystä ihmisen elämässä pitkään ja siksi on tärkeää ilmaista ne.
Hautaustahto on asia, jonka äärelle harvoin pysähdytään edes perheissä, sillä kuolema on vaikea aihe eikä sitä mielellään haluaisi ajatella. Kun aika jättää meidät, mitä toivomme hautausjärjestelyiltä? Läheiset eivät aina tiedä edes sitä, halusiko henkilö tulla tuhkatuksi vai haudatuksi maahan. Millaisen muistojuhlan ja tunteen haluamme jättää ihmisille poismenomme jälkeen? Me kokoonnumme usein perinteisiin hautajaisiin, mutta mitä vainaja itse olisi halunnut. Usein kuulee jälkikäteen läheisten sanovan, että olipa hyvä ja helpottavaa, että me tiesimme tarkkaan, millaiset hautajaiset esimerkiksi äiti tai isä halusi. Miksemme siis ryhdistäytyisi ja kirjaisi oman hautaustahtomme.
Testamentti on tärkeä asiakirja, koska sen avulla voit määrätä itse, mitä omaisuudellesi tapahtuu kuolemasi jälkeen. Se kattaa kaiken maallisen, mitä olet elinaikanasi saanut, saavuttanut ja hankkinut ja mahdollistaa omaisuutesi jakamisen juuri haluamallasi tavalla veroseuraamukset huomioon ottaen. Testamentin avulla voit turvata puolisosi, lapsesi ja muut läheisesi taloudellisesti. Lakikaan kun ei välttämättä turvaa esimerkiksi puolisosi asumista riittävällä tavalla.
Perhejuridiikan ammattilaisena näkee usein, kuinka tunteikas perinnönjako voi olla. Kun perhe kokoontuu kuoleman jälkeen jakamaan vainajan omaisuutta, ihmiset liikuttuvat siitä, mitä vanhemmat ovat elämänsä aikana saavuttaneet, vaikka heillä olisi ollut vaikeuksia. Testamentti voi myös selventää, miksi tietyt määräykset on tehty. Nämä ovat todella tärkeitä asioita.
Mikä sitten estää näiden sopimusten tekemisen? Se on hyvä kysymys. Jokainen voi miettiä vastausta omalla kohdallaan. Toisille kuoleman ajatteleminen on helpompaa kuin toisille. Jos kuoleman ajattelussa menee todella pitkälle, voin ymmärrän hyvin, miksi sopimusten tekeminen on hankalaa.
Nimenomaan henkiset esteet ovat suurimpia. Joudut miettimään sairastumista ja kuolemaa niin omaasi kuin puolisosi. Testamentissa otetaan kantaa myös elämän eri skenaarioihin, kuten mitä tapahtuu, jos lapsesi kuoleekin ennen sinua. Tällaista lopputulemaa et luonnollisestikaan halua ajatella. Kun puhutaan juristeista ja pykälistä, juristien tehtävä on kuitenkin auttaa varautumaan myös pahimpiin mahdollisiin skenaarioihin. Tämä varautuminen tapahtuu erilaisten varautumissuunnitelmien kautta, mikä toisaalta prosessin loppupäässä tuo mukanaan juuri sitä hyvää mieltä ja mielenrauhaa, usein myös helpotuksen huokauksen.
Varautumisella tarkoitetaan juuri sitä, että yksilön tai perheen juridiset tarpeet voivat olla tässä hetkessä näin, mutta toisessa hetkessä toisin. Meidän suomalaisessa kulttuurissamme ei olla kuitenkaan totuttu ottamaan juristia avuksi ennen kuin asiat ovat todella pahasti pielessä. Tämä aiheuttaa sen, että ihmiset saattavat sopia keskenään vaikka mitä ja luulla, että kaikki on kunnossa. Ja juristi otetaan mukaan vasta sitten, kun asia pitää yrittää korjata vaikeimman kautta. Viisaampaa olisi kuitenkin varautua ja varmistua, että asiat on sovittu myös juridisesti oikein, jotta hirvittäviä riitoja ei synny. Tässä mielessä luomme siis hyvää mieltä.
Perhejuristina pääsee osaksi ihmisten elämää. Kuljemme mukana ihmisen erilaisissa elämäntilanteissa, joissa tarvitaan juristin apua. Asiakkaat palaavat usein, esimerkiksi avioeron jälkeen, kun he ovat löytäneet uuden onnen ja tarvitsevat uusia papereita. Kun kuulen ihmisistä, jotka ovat löytäneet uuden itsenäisen elämänpolun tai mahdollisesti uuden kumppanin puolison kuoleman jälkeen, se tuo toivoa. Jotkut jäävät myös jumiin suruun eivätkä pääse eteenpäin, mutta elämä kantaa loppujen lopuksi. Elämällä on ihmeellinen voima kantaa.
Rumasti sanottuna perhejuristina sitä on mukana avioeron ja kuoleman bisneksessä, mikä kuulostaa hirveältä. Mutta jotta voi erota, on pitänyt ensin rakastaa ja mennä naimisiin ja siksi pyrkimys on olla positiivisella puolella myös eron hetkellä — auttaa eron yli hyvällä ihmissuhteita säilyttäen eikä niitä tuhoten. Siksi palaute voikin olla käsinkosketeltavaa: ”Kuinka ihanaa, että autoit omaisuutemme osittamisessa. Emme olisi ikinä selvinneet ilman sinua.” Se huojennus, mikä ihmisille tulee jopa avioeron hetkellä, on paras palaute.
