Hellempi maailma
Hyvän mielen ministeriön tunnuslaulu. Nyt se on ulkona tai ainakin kuunneltavissa. Musiikki on siitä jännä laji, että se keskustelee kanssamme sydämmen ja järjen tasolla. Kuulemme musiikin ja tunnistamme harmoniat, tunnemme fyysisesti rytmin, kuulemme sanoja (jos musiikissa on) ja mielikuvituksemme lähtee lentoon. Musiikki vaikuttaa meihin solutasolla. Se parantaa päivää, lohduttaa . Musiikki on meille ihmisille merkittävä hyvän mielen tuottaja.
Hyvän mielen ministeriö on vielä hieman hahmoton ja koko ajan muuttuva kokonaisuus. On vaikea kertoa mitä se on kenellekin ja toisaalta tarina on jatkuvassa muutoksessa. Pohdin, kuinka voisin kertoa ministeriöistä niin, että sen filosofia ja tavoitteet olisivat mahdollisimman ymmärrettäviä.
Musiikki ja laulut ovat olleet omassa elämässäni abstraktien tunteiden tulkki ja miksei se toimisi tässäkin tilanteessa. Ei muutakuin kohti tuntematonta ja laulun tekemistä. Otin ensimmäisenä yhteyttä Jukka Immoseen, jonka kanssa koko tuotanto rakennettiin.
Ei minulla ole tähän sen kummempaa sanottavaa kuin, että kuunnelkaa laulu ja miettikää itse onko ministeriön sanoma selvä. Annetaan kuitenkin laulun sanoittajan, säveltäjän ja tuottajan hahmottaa miten laulu tehtiin.
Lähdimme rakentamaan laulua sanoitukset edellä. Sanoissa on kiinnostavia väitteitä:
Annetaan poikien itkeä syvällä tyttöjen sylissä …
Miksi sun pitäis morjenstaa …
Kaikille puutarhahanskoja, traktoreita ja lapiota …
Lilli, kerro millä periaatteilla sanoitus syntyi?
Lilli Loiri:
Kun Hellempi maailma syntyi, se syntyi kuin leikillään. Kaksi aikuista kakaraa pianon ääressä, toisella kone ja toisella koskettimet. Aina kun tilatun laulun aihe on tärkeä ja suuri, on ollut syytä pienentyä itse ihan mahdollisimman neljävuotiaaksi nakupelleksi. Oltava vakava lapsi joka tietää kaikki kepit ja jutut ja keksii omat sääntönsä leikissä.
Jostakin syystä lauluillamme on usein hyvän missio. Tahdomme kiillottaa, tislata, kirkastaa ja parantaa, huojentaa tai lohduttaa. Itse en silti osaa lähteä kirjoittamaan mitään tekstiä asenteella että täten teemme nyt lujan laulun, jolla lohdutamme nuo lukemattomat suruisat sielut. Tai emme ole kyllä edes kokeilleet. Laulun on tultava helposti, niin sen voi ottaa vastaan helposti ja se helpottaa. Mutta ei inspiraatiota odotellessa, niin ei synny koskaan mitään. On istuttava alas ja aloitettava. Mietittävä maali ja sanottava joo jokaiseen pöhköön asiaan matkalla maaliin ja mietittävä lisää ja vielä. Ääh ja ehkei ja vähän hankalalta tuntuu — kuivaa ilon ja vie varsinkin rohkeuden ja flown.
Parhaat Jarkko Meretniemen kanssa tekemistämme laulujen raakileista tipahtelevat sormista näppikselle sanoiksi, ja samaan aikaan Jarkon koskettimille tai kitaran kielille säveliksi. Lause, joka on kuin suoraan hiekkalaatikolta. “Kaikille puutarhahanskoja, traktori jostain ja lapioita, raivataan tästä se hirveän paljon hellempi maailma.” Jarkko soittaa sen. Tai jompi kumpi tulee ensin, tai yhtä aikaa. Silleen on syntyvä maailma pompsahteli Jarkon tämmäämään pianorytmiin. Outo Silleen yhdistettynä vanhanaikaiseen Syntyvä -sanaan. Pohjalla, ehkä alitajunnassa virtaava ajatus: Mitä ihmisen, minun, kenen tahansa on tehtävä että syntyy hyvää. Me halusimme tehdä, emme paremman, vaan ihan tietyllä tavoin väritetyn maailman. Hellemmän. Kyllä, naiivin, nakupellen, varman ja hyvän.
Kamala tunnustaa, ettei yksikään laulu ole tehty jollekin kohderyhmälle. Ne on hellemmälle maailmalle.
–
Kiitos. Lilli mainitsee että säveltäjän toimi Jarkko Meretniemi. No mitäpä Jarkko mietti?
Muistatko mitä ajattelit silloin kun Lilli ensimmäisen kerran otti yhteyttä?
”Olin onnellinen, sillä iän myötä minussa on korostunut halu olla mukana projekteissa jotka värähtelevät hyvää energiaa. Tässä se tuntui vahvana.”
Miksi laulu on duurissa?
”Koska teksti on positiivinen ja uskoo väkevästi, jopa naiivin lapsellisesti että asioiden ei tarvitse olla niin kuin ne ovat vaan kaiken voi muuttaa toiseksi. Meillä on joka hetki mahdollisuus valita, miten haluamme elää — pelosta vai rakkaudesta käsin. Duuri alleviivaa tätä rakkaudellisuuden henkeä.”
Mitä tunnelmia halusit sävellyksessä välittää?
”Tekstissä ei jäädä toivomaan parempaa maailmaa vaan kääritään hihat ja rakennetaan se. Siksi sävellyksen tyylilajiksi sopi menevä, jopa riehakas soulahdus. Matti Mikkolan huima orkestraatio ja muusikoiden irtonainen groove kohottaa biisin potenssiin tuhat. Mikä tekemisen meininki biisistä huokuukaan! Heittämällä energisin tuotanto kaikista biiseistä joilla olen ollut mukana.”
Mitä sinulle hyvä mieli tarkoittaa?
”Se tarkoittaa mielenrauhaa. Sellaista joka pysyy vaikka maailma ympärillä murenisi. Mutta mielenrauha ei pysy itsestään vaan se pitää rakentaa joka päivä uudelleen. Siksi meditoin joka aamu. Samoin yritän ehtiä joogaamaan. Mutta tärkein työkaluni on aamusivut. Niihin puran edellisen päivän tilanteet jotka herättivät minussa negatiivisia tunteita. Yritän ymmärtää oman osuuteni tapahtuneessa ja päästää irti syytöksistä, häpeästä ja syyllisyydestä. Aamusivuilla kiitän kaikesta mitä minulla on — omista lahjoista, ihmisistä, hyvistä asioista, vastoinkäymisistä. Kirjoitan aina myös rukouksen: ”anna mun olla tänään jokaisessa tilanteessa ja kohtaamisessa rakkauden palveluksessa ja rakkauden välikappale”. Aamusivut ovat minulle elinehto. Kun alkuvuodesta unohdin ne kiireen ja stressin takia viikoiksi, aloin voida niin huonosti että selkään iski halvaannuttava noidannuoli minkä perään sairastuin koronaan. Sen jälkeen ymmärsin palata aamusivujen pariin. Nyt olen voinut 1000 % paremmin.”
—
Kiitos! Jarkko mainitsee Matti Mikkolan — laulun tuottajan. Todellakin — joskus unelmat käyvät toteen. Tehosekoitin on minulle valtavan tärkeä yhtye ja Saimaan musiikki on omaa sielumusiikkia. Jukka hieman mietiskeli ja onneksi hän ehdotti, että Matti lähtisi tuottajaksi. Onneksi näin.
Matti: Muistatko mitä ajattelit silloin kun kuulit koko hankkeesta ensi kerran (Hyvän mielen ministeriö)
Ihan positiivisella mielellä lähdin kuuntelemaan ajatuksia ja sillä linjalla jatkettu.
Miten laulun tuotanto tehtiin?
Mulle oltiin vähän briifattu, että biisi tulisi olemaan balladi, johon kaivattaisiin mahtipontisia orkestraatioita. Laulajana mies. Kuitenkin kuultuani demon, ilahduin sen kirkasotsaisuudesta ja tietystä ”mikki hiiri-klubi” vibasta, ja hetken inspiraatiosta tein siitä pikaisen reilusti ripeämmän demon, jossa esikuvina soivat Billy Prestonin ja muut 70-luvulla tehdyt funkyt lastenlevyt. Laulut luikautti sattumoisin studiolla käväissyt Liisa, jonka pinkeä soundi katalysoi tämän vision oikeaan suuntaan. Vähän jännitti laittaa tämä versio työryhmälle ja asiakkaalle kuultavaksi, koska sehän ei ollut sitä mitä varsinaisesti tilattiin, mutta onneksi kaikki syttyivät ajatukselle.
Siitä lähti sitten normaali työläs rumba, jossa fiilasin ja höyläsin demoa huolellisemmaksi. Sitten rumpali ja basisti studiolle, pohjat nauhalle luonnollisesti ilman metronomia ja seuraavina päivinä päälleäänityksinä Hammond b3-urut, piano sekä kitarat. Kaikki oikeina soittimina, ei tietokoneversioina. Sen jälkeen soitti jousisektio, jonka sovituksen olin pyytänyt Anssi Växbyä kirjoittamaan: olihan hän kertomansa mukaan ollut Jackson Fiven jousisovittajan opissa Jenkeissä.
Samaan aikaan oltiin välillä aina kokeiltu lauluja Liisan lisäksi Nellin ja Hennan kanssa, ja kun oli jäsentynyt, minkälaisia harmonioita käytettäisiin, ja missä ja ketkäkin laulavat yhdessä mitkäkin säkeet, vedettiim lopulliset otot. Rytmimaailmaa rikastamaan otettiin kaksi perkussionistia ja jousia kirkastamaan kellopeli. Ja tottakai tällaiseen soppaan piti saada myös torvia, eli trumpetti ja saksofoni.
No entä sitten? No sitä, että raidoilla oli niin paljon tavaraa, että kokonaisuus alkoi tursuta liitoksistaam. Piti ottaa käyttöön niin sanottu kill your darlings-vaihe, ja säälimättä vaimentaa toisiaan sabotoivat osuudet. Vieläkään lopputulosta ei voi luonnehtia minimalistiseksi, mutta vaikka tapahtumaa ja kilpailevaa kasvustoa piisaa, on niiden vaikutelma toivottavasti energisoiva eikä sekava.
Miksausvaiheessa positiivista päänvaivaa aiheutti oikeanlaisen estetiikan pedantti nysväys. Oli toiveena että soundiin saataisiin se sähköisyys, miltä noin vuonna 70 prässätty sinkku kuullostaa: sihinää, muhinaa, rätinää, raikausta, eikä modernia kihinää tai bassokomotusta. Välissä kokeiltiin eri miksaajiakin, ja päädyttiim jopa hieman nopeuttamaan masternauhaa: temppu mitä monesti menneen maailman musabisneksessä viljeltiin, kun haluttiin biisiin vielä extradraivi.
Kun mietit biisin tuotantoa ja kokemusta mitä asioita koit tärkeiksi korostaa?
Nimenomaan kirkasotsaisuuden ja sinisilmäisyyden vastaansanomattomuutta. Vaikka eletään kuinka postmodernissa ajassa, sarkasmin ja kyynisyyden keskellä kaukana paratiisistä, on mielestäni raikasta ja tehokasta tuutata niinku täysillä tollasta ilosta ja vilpitöntä paatosta. Olla sellanen hullu iloisuuden hihhuli jonka paradoksaalinen viesti kyynisille tuhahtelijoille on: fuck you, heh.
Mitä sinulle hyvä mieli tarkoittaa?
Hyvä mieli tarkoittaa mulle ennenkaikkea sitä että kokee ymmärtvänsä ja tulleensa ymmärretyksi seurassaan. Kommunikointia. Koska siitä seuraa turvallisuus, yhteisöllisyys, viihtyminen, huumori ja vertaistuki kriisien keskellä.
Tää kaikki pätee musta niin vanhemmuuteen, parisuhteisiin, ystävyyksiim kuin työyhteisöihinkin.
—
Kiitos, kiitos ja kiitos. Tämmöinen laulun tekeminen on ihmeellinen asia. Vähän reilu kolme minuuttia, sanoja ja sävelmiä mutta uskomaton määrä osaamista. Kokonaisuudesta, luovan kehyksen ja tunnelman luomisesta vastasi yhteistyökumppani Fried Music Oy. Jukka Immosen valtava kokemus ja laulun tuotannossa mukana olleet 20 tekijää ja osaajaa varmistivat, että laulu on ikuinen.
Fried Musicin näkökulmaa
Kappaleen tuotannossa lähdettiin hakemaan isoa, orgaanista ja vintagea Wall of Sound -tyylimaailmaa, joka huokuu kuuntelijalle positiivista, hyvän meiningin energiaa. Tuotannossa haluttiin kunnioittaa alusta loppuun Hyvän mielen ministeriön aatemaailmaa, ja kappale työllistikin haasteellisena korona-aikana Friedin tuotantotiimin lisäksi peräti 21 studiomuusikko-yrittäjää. Kappaleen tuottajana toimi Tehosekoitin -yhtyeestä tuttu tuottaja-laulunkirjoittaja Matti Mikkola, joka on myös post-progressiivisesta rockista tunnetun Saimaa -yhtyeen perustaja. Kappaleen luovana johtajana toimi Suomen musiikkikentän kärkipäässä operoiva tuottaja-laulunkirjoittaja sekä tuottajatalo The Fried Musicin perustaja Jukka Immonen, jonka viimeisintä kädenjälkeä kuullaan mm. Lauri Tähkän, Anna Puun, Jenni Vartiaisen, Samu Haberin ja Erinin musiikissa. Mikkola oli selkeä valinta kappaleen tuottajaksi, ja työn edetessä “Hellempi maailma” päätettiinkin julkaista artistiyhteistyönä Saimaan esittämänä.
Tässä vielä lista kaikista mukana olleista. Kiitos teille!
Kappaleen nimi: “Hellempi maailma (Hyvän mielen ministeriön laulu
Esittäjä: Saimaa
Sävellys/sanoitus: Lilli Loiri, Jarkko Meretniemi
Tuottaja: Matti Mikkola
Taiteellinen johtaja: Jukka Immonen
Tuotannon/musiikin hallinnointi: The Fried Music
Miksaus: Arttu Peljo & Totte Rautiainen Masterointi: Jasse Kesti
Muusikot:
Petri Kautto — Kitara
Mooses Kuloniemi — Rummut
Anssi Växby — Basso
Toni Kulku — Perkussonit
Thomas Rönnholm — Perkussonit
Janne Toivonen — Trumpetti
Jari Kankare — Saksofoni
Mikko Mäkinen — Piano & Urut
Liisa Anastadiasis — Laulu
Henna Juvonen — Laulu
Nelli Saarikoski — Laulu
Jesper Anastasiadis — Laulu
Anssi Växby — Jousisovitus
Jaso Sasaki, Kukka Lehto, Eero Ainola — 1. Viulu
Riikka Kokkonen, Kaisa Ruotsalainen — 2. Viulu
Maarit Holkko — Alttoviulu
Riikka Lampinen — Sello
–
Näillä mennään. Hyvää mieltä maailmaan
